Asiantuntijatyön työajat : yhteydet työhön ja hyvinvointiin

Digitalisaatio ja mobiiliteknologian kehitys ovat muuttaneet erityisesti asiantuntijoiden työtä. Asiantuntijat työskentelevät entistä joustavammin ja ovat tavoitettavissa laajemmin myös työajan ulkopuolella. Työaika seikoittuu vapaa-aikaan ja saattaa haitata palautumista ja unta. Yhtä aikaa tämän kehityksen kanssa työaikalakia ollaan uudistamassa, joten tarvitaan tietoa työaikojen ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä asiantuntijatyötä tekevillä. Tässä tutkimus- ja kehittämishankkeessa tavoitteena on tuottaa tietoa asiantuntijatyön työajoista ja palautumisesta työssä hyödyntämällä mobiilisovellusta ajankäytön arvioinnissa. Erityisesti tavoitteena on kuvata asiantuntijatyön työaikojen vaihtelua suhteessa yksilöllisiin ja työhön liittyviin taustatekijöihin, tutkia työaikoihin ja palautumiseen vaikuttavia yksilöllisiä tekijöitä, sekä selvittää asiantuntijatyön ajankäytön yhteyttä hyvinvointiin ja palautumiseen

Do holidays change subjective sleep length or sleep debt in shift work disorder?

Peer reviewe

Cognitive behavioural therapy interventions for insomnia among shift workers : RCT in an occupational health setting

Introduction The aim of the study was to compare the effectiveness of cognitive behavioural therapy interventions for insomnia (CBT-I) to that of a sleep hygiene intervention in a randomized controlled design among shift workers. We also studied whether the features of shift work disorder (SWD) affected the results. Methods A total of 83 shift workers with insomnia disorder were partially randomized into a group-based CBT-I, self-help CBT-I, or sleep hygiene control intervention. The outcomes were assessed before and after the interventions and at 6-month follow-up using questionnaires, a sleep diary, and actigraphy. Results Perceived severity of insomnia, sleep-related dysfunctional beliefs, burnout symptoms, restedness, recovery after a shift, and actigraphy-based total sleep time improved after the interventions, but we found no significant differences between the interventions. Mood symptoms improved only among the group-based CBT-I intervention participants. Non-SWD participants had more mental diseases and symptoms, used more sleep-promoting medication, and had pronounced insomnia severity and more dysfunctional beliefs than those with SWD. After the interventions, non-SWD participants showed more prominent improvements than those with SWD. Conclusions Our results showed no significant differences between the sleep improvements of the shift workers in the CBT-I interventions and of those in the sleep hygiene control intervention. Alleviation of mood symptoms seemed to be the main added value of the group-based CBT-I intervention compared to the control intervention. The clinical condition of the non-SWD participants was more severe and these participants benefitted more from the interventions than the SWD participants did.Peer reviewe

Hyvinvointia vuorotyöhön : Työntekijän opas vuorotyön hallintaan

Kun vuorotyön haittoja halutaan vähentää, keskeisiä keinoja ovat työvuorojen suunnittelu ja työn organisointi, työterveyshuollon järjestämä säännöllinen terveysseuranta, koulutus ja tiedottaminen. Tärkeitä ovat kuitenkin myös ne keinot, joiden avulla jokainen työntekijä voi itse helpottaa sopeutumistaan vuorotyöhön. Tämä opas tarjoaa neuvoja käytännön kysymyksiin, kuten miten nukkua päivällä, miten vuorotyössä pitäisi aterioida, miten kannattaa harrastaa liikuntaa tai mitä tehdä, kun väsymys käy sietämättömäksi. Vuorotyön ongelmiin tuskin löytyy kaikkien kohdalla toimivia patenttiratkaisuja.10.-11. uudistettu paino

Association of Job Strain With Cortisol and Alpha-Amylase Among Shift-Working Health Care Professionals in Laboratory and Field

Although the prevalence of work-related stress has increased, knowledge on the contributions of that stress to long-term adverse health effects is still lacking. Stress biomarkers can reveal early signs of negative health effects, but no previous studies have measured both acute stress reactions and long-term exposure to job strain using both salivary cortisol and -amylase (AA). The present study examines the association between job strain and these biomarkers among shift-working female health care professionals in the laboratory and the field. The 95 participants were recruited from hospital wards categorized in either the top (high job strain [HJS] group, n = 42) or the bottom quartile of job strain (low job strain [LJS] group, n = 53), as rated by survey responses. Participants' self-perceived job strain was at least as high or low as the ward's average estimation. Saliva samples were collected during the Trier Social Stress Test (TSST), preselected morning and night shifts, and a day off. There was a larger increase in the cortisol concentration of participants in the HJS than in the LJS group (2.27- vs. 1.48-fold, respectively, nonsignificant) during the TSST. Participants in the HJS group also had higher salivary AA levels 30 min after awakening on the morning-shift day than those in the LJS group (p = .02), whereas the salivary cortisol awakening response on the day off was higher in the LJS group (p = .05, education as a covariate). The remaining stress-biomarker results did not differ significantly between groups. These data suggest that HJS in shift-working health care professionals is weakly associated with changes in stress biomarkers.Peer reviewe